Pyörätie vie, pyörätie tuo

Rahasta on ainainen puute ja puutteessa tulee helposti etsittyä säästökohteita. Monet monituiset kerrat säästökohde näyttää äkkiseltään tuovan puhdasta säästöä ja päättäjän on helppo sulkea simmunsa laajemmilta vaikutuksilta.
Olisiko puhdasta säästöä jos 2 miljoonaa maksava koulu jätettäisiin rakentamatta tai olisiko puhdasta säästöä jos puolet lääkäreistä pistettäisiin pihalle?
On helppo sanoa, ettei se ole pelkästään säästöä.

Onko kevyenliikenteenväylä tai pyörätien rakentamatta jättäminen sitten säästöä?
RKP:läinen valtuutettu kirjoitti netissä näin "Cykelvägarna är inte nödvändiga för någons överlevnad och bör därför vänta på bättre tider... VÄNTA och var nöjda med att vi inte (ännu) behöver tvångspermitera personal eller något annat riktigt bedrövligt. Tidpunkten är mycket illa vald. "
Pyörätien ja henkilöstön pakkolomautuksien yhdistäminen on oma poliittinen taiteenlajinsa jo sinänsä.
Odotellaan parempia aikoja ehdottaa päättäjä, mutta mikä ja milloin on parempi aika?

Talousasiantuntemusta ja vastuullisuutta korostanut siuntiolainen taloustyöryhmä valmisteli kunnan tasapainoitusohjelman. Askelmerkkinä oli kuluvan vuoden tuleva lähes miljoonan miinusmerkkinen tulos. Askelmerkit eivät kuitenkaan tällä kertaa osuneet kohdilleen kuukautta pitemmälle. Nyt tuloksen arviodaankin osuvan välille + 100 tuhatta euroa ja - 300 tuhatta euroa. Urheilussa jos ensimmäisen askelmerkin missaa, niin lopputulos on täysin sattumanvarainen.

Nyt kuitenkin ensimmäiset merkit näyttävätkin, että katastrofisesta vuodesta tuleekin sellainen, kuin sen piti ollakkin. Taloussuunnitelmien mukaan Siuntion talous olisi vuonna 2015 +350t€, 2016 +1,7milj€ ja 2017 +2,1milj€ ylijäämäinen.

Jos noilla plussaluvuilla ei pystytä aloittamaan pyörätiehankkeiden suunnittelua, niin mikä mahtaa olla se plussatuloksen määrä jolla voi suunnitella?

Palataan todelliseen säästämiseen.
Kun rakennetaan kevyenliikenteenväylä siihen toki uppoaa rahaa eli säästöä syntyy kun se jätetään rakentamatta ja samalla jokainen vuosi maksamme koulukuljetuksista samaisella tien pätkällä. Joka vuotinen kuljetusmaksu tuntuu unohtuvan päättäjältä.

Näistä kevyenliikenteenväylien hyötysuhteista on tehty lukemattomia tukimuksia, niin Suomessa, kuin muualla maailmassa. Aina lopputulemana on kevyenliikentenväylän positiivinen vaikutus.
Väite, että saavutetaan säästöä rakentamatta jättämisellä ei perustu tutkittuihin tuloksiin.

Tietenkään Suomea ei voi täyttää kerralla kevyenliikenteenväylillä, mutta taajamissa ja sen läheisyydessä niillä on positiivinen vaikutus.
Tien rakentaminen siis maksaa, mutta yleensä rakentajana on paikallinen yritys,joka tuo työtä ja verotuloa takaisin kuntaan. Hyvin suunnitellut kevyenliikenteenväylät tuovat mahdollisuuden kouluikäisille pyöräillä ja kävellä kouluun. Säästämme siis koulukuljetuskustannuksista. Liikkuminen, kävely ja pyöräily kouluun tai töihin, vapaa-ajan liikkuminen lisää terveyttä ja tutkitusti on osoitettu, että kevyenliikenteenväylät ovat tässä ratkaisevassa asemassa.
Liiku enemmän - sairasta vähemmän. Kunta säästää ja verorahaa ropisee kirstuun, eikä terveyskeskuksen laajennukseen.
Yksikin säästetty ihmishenki on isompi säästö, kuin rakenttamatta jättämisestä koituva säästö. Yksikin auton kolhima kävelijä tai pyöräilijä voi tuoda säästöt, joilla rakennettaisiin kymmeniä kilometrejä kevyenliikenteenväyliä.

Melu, saasteet ja muut ulkoisvaikutukset tulevat tietysti lisäksi tukemaan kevyenliikenväylien positiivisuutta.
Vuonna 2000 tehty tutkimus osoitti, että 88% suomalaisista käyttää kävelyteitä ja se on liikuntapaikka jota käyttää suurin osa suomalaisista. Mikään jalkopallokenttä, palloiluhalli, uimahalli ei pysty lähellekkään samanlaiseen prosenttiosuuteen väestön liikuttajana.

Suomessa kävelylenkkejä tekee viikottain yli 2 miljoonaan ihmistä, pyöräilee 1,2 miljoonaan ihmistä, juoksee puolimiljoonaa ja tämän lisäksi tulevat rullaluistelijat ja sauvakävelijät (jotka luokitellaan kävelijöistä erilleen).

Tanskassa laskettiin , että pyöräily tuo yhteiskunnalle hyötyä 1,22 kruunua per kilometri, niin samainen kilometri autolla tuo miinusmerkkisen -0.69 kruunua kuluja.

Toinen säästää hetken hurmassa, minä haluan säästää pitkällä tähtäimellä.
Pyöräteiden ja kevyenliikenteenväylien  puolesta,
Krisu

BMX-Street/Freestyle Siuntioon ensi kesäksi

Skuutti- ja Skeittipuitoa toivoivat Porkkalan Kokoomuksen ( Tahto & Toivo) Kikka Pesonen ja Anna Paasikivi valtuustoaloitteellaan viime vuoden lopulla. Vapaa-ajanosastolla ja sivistystoimistossa on hanketta viety eteenpäin ja nyt hienosti projekti on laajentunut lähiliikuntapaikaksi, johon on saatu valtiolta tukea 24 000€.
Kaikenmuotoisen pyöräilyn ystävänä olen erittäin riemuissani, että sivistyslautakunnan ensi viikon esityslistalla komeilee esitys: "Alueen on määrä olla sellainen, joka palvelee rullalautailua, scoottausta, parkouria ja BMX-pyöräilyä.
Ensi kesän lopulla Siuntiossa on junnuila paremmat mahdollisuudet treenata BMX-pyörillään tailtap, fakie wallride ehkäpä näemme myös supermanin tai tailwhipin?
Toivottavasti automatkailu Siuntiosta Lohjan skeittipuistoon tulee nyt turhaksi ja kotikylän teillä nähdään uusia pieniä ihmisiä BMX-pyörien kanssa.


Polkaisu polkaisulta kohti pyöräkunta Siuntiota... Marsu-poika ja BMX-pyörä