tiistai 12. marraskuuta 2013

Rahikaisen rantareitti

Se mikä muualla maailmassa on arkipäivää, on se vielä Siuntiossa haavekuva.
Tällä tarkoitan Siuntion joen hyödyntämistä yhteiseen virkistyskäyttöön.

Viime vaalien aikana vihreiden Eljas Rahikainen toi blogikirjoituksellaan tämän unelman esille.
 http://eljasrahikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/122166-siuntionjoki-asukkaiden-kayttoon-ja-pois-puskista

Rahikaisen haavekuva on liian hyvä jäädäkseen vain haaveeksi haaveiden loputtomaan joukkoon.

Rahikaisen rantareitti on helpoiten toteutettavissa pienissä osissa. Ensin kuntakeskuksen rantapuistosta Sjundbyn linnalle ja myöhemmin siitä sekä pohjoiseen, että että etelään.
Rantapuiston kohdalta rantareitin voi ohjata joen yli joen itäpuolelle, jossa ei ole asutusta. Reitin ei tarvitse olla asfaltoitu ja moderni, vaan sen tulee sulautua luontoon.

Tässä malliesimerkki Saksan Cottbussista. Kevytsilta joen yli, joka ei haittaa myöskään melojien kulkua joella.
Toinen esimerkki yksinkertaisesta reitistä löytyy allaolevasta kuvasta ja paikkana Ruotsi ja Göta-kanal.
Koska ajatus on lähtöisin vihreiden leiristä Eljas Rahikaisen kynästä, toivoisin vihreiltä tästä aloitetta ja itse haluasin olla sitä mukana allekirjoittamassa.

Unelmat ovat toteuttamista vailla olevia projekteja.

Oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta



Siuntion valtuusto päätti vuoden 2014 talousarviossa nostaa sekä kiinteistöveroa että kuntaveroa.
Ratkaisu saattaa olla vastuullinen mutta ei oikeudenmukainen.  Esitimme ratkaisua, joka olisi ollut kumpaakin.

Emme tarvitse tilastoja tietääksemme, että rahat ovat perheissä tiukalla. Siksi olisimme nostaneet nyt kiinteistöveroa ja talouden tasapainotuskauden lopulla mahdollisesti kuntaveroa. Kiinteistöveroa maksetaan myös pääomatuloista. Sitä maksavat myös kesäasukkaat.

Kuntataloudelle on oltava lain mukaan tasapainotussuunnitelma, jolla kertyneet alijäämät voidaan kattaa. Näin halutaan painottaa vastuullisuutta päätöksenteossa.  Ehdotuksemme olisi täyttänyt tämänkin vaatimuksen sillä pelkästään kiinteistöveron nostoilla, ylijäämää olisi kertynyt +381 799 € ja kuntaveron nostolla puolella prosenttiyksiköllä 2017 +930 891 €.  Vastuullisuutta ei yleensä mitata rahassa. Nyt kuitenkin mitattiin. Valtuuston päättämillä yhtäaikaisilla verojen korotuksilla, ylijäämä on 1 657 568 €.

Emme äänestyttäneet asiasta sillä lopputulos olisi ollut sama. Mutta kunnanhallituksen eriävästä mielipiteestä tulee esille näkemyksemme. Tietysti meidän on myös parannettava omaa arvokeskusteluamme niin, että myös oikeudenmukaisuus tulee kaikille yhtä tärkeäksi kuin meille.

Kirstian Parviainen
Arja Alho

maanantai 4. marraskuuta 2013

Kuntarakenne lausunto Valtionvarainministeriölle

Kuntarakennelain mukainen ilmoitus selvitysalueesta:

1.Siuntion kunta esittää palveluperusteisesti, että ensisijainen selvitysalueemme kunta on Lohja.

2.Vaihtoehtoisia selvitysalueen kuntia ovat Inkoo ja Kirkkonummi, sekä muut Länsi-Uudenmaan kunnat, jotka osoittavat kiinnostusta selvitykseen Siuntion kanssa.

Siuntion kunnanhallituksen yksimielisesti hyväksymä. Parviainen esitti ja Svanfeldt kannatti

Siuntion talous 2014 - 2017

Esitys  Siuntio talouden tasapainottamiseksi:

Esitys talouden tasapainotusohjelmaksi.
1, Vuoden 2014 raameihin kiinteistöveron korotus vuoden 2011 tasolle
2. Mikäli taloustilanne sitä edellyttää, vuonna 2015 kiinteistöveron korotus maksimiin. (+381 799€)

3.Mikäli taloustilanne jatkuu heikkona vielä tasapainotuskauden loppuun asti, tulee harkita kunnallisveroon puolen prosenttiyksikön (21.5%) korotusta vuodelle 2017. (+930 891€)

Tämä ei saanut kannatusta, joten hallitus katsoi paremmaksi, että Siuntion kiinteistövero nousee ensi vuonna 2011 vuoden tasolle ja samalla Siuntio nostaa veroprosentin 21,5%.

Tämän johdosta jätin ensimmäistä kertaa koko kunnallispolitiikka"urallani" eriävän mielipiteen:

  04.11.2013 Eriävä mielipide

KH § 210 Talouden tasapainotusohjelma vuosille 2014-2017
KH § 211 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2017 taloussuunnitelma

Siuntion kunnan talousarvio vuodelle 2014 sisältää sekä kiinteistöveron noston vuoden 2011 tasolle, että kuntaveroprosentin noston puolella prosenttiyksiköllä.

 Sosiaalisesti oikeudenmukaisempi ratkaisu olisi ollut ensivaiheessa kiinteistöveron nosto vuoden 2011 tasolle, josta kunnan talouden strategiaseminaarissa on sovittu laajalla poliittisella yhteisymmärryksellä ilman kuntaveron yhtäaikaista nostoa.

 Kiinteistöveron tuotto on pääkaupunkiseudun läheisyyden vuoksi hyvä, toisin kuin kuntaverossa, jossa työmatkavähennykset vähentävät kunnan saamaa verotuottoa. Kiinteistöveroa maksavat myös kesäasukkaat.
 Kuntaveron nosto samanaikaisesti kiinteistöveron kanssa rasittaa palkka- ja yrittäjätuloja saavia, sekä eläkeläisiä. Kuntaveroa ei makseta pääomatuloista. Kuntavero on suhteellisesti raskaampi pieni- ja keskituloisille ja nyt esitetty talousarvio tekee siitä suhteellisesti vielä raskaamman.

 Kunnan tasapainotusohjelma 2014-2017  on tehtävä kumulatiivisen alijäämän kattamiseksi. Siuntiossa se on syntynyt paitsi yleisestä taloustilanteesta ja siitä aiheutuneista tulojen menetyksistä, myös kuntalaisten palvelujen kannalta välttämättömistä investoinneista. Siuntion kunta pienenä yksikkönä on lisäksi hyvin haavoittuvainen yllätyksellisten menojen ja suhdannevaihteluiden suhteen. Siuntion kunnan menot ovat maan keskiverron alapuolella, joka osoittaa, että hallintokuntamme ovat panostaneet tuottavuuteen, kuten myös tarkkaan taloudenpitoon.

 Kumulatiivinen alijäämä olisi ollut mahdollista kääntää ylijäämäiseksi pelkästään kiinteistöveron nostamisella maksimiinsa, joka olisi pitänyt tehdä 2015, mikäli taloustilanne olisi sitä edellyttänyt. Näin tasapainotuskauden tulokseksi kauden lopussa tulisi + 381 799€.
  Mikäli vielä talouden tasapainotuskauden lopulle olisi varattu 21 prosentin nosto puolella prosenttiyksiköllä, kumulatiivinen ylijäämä olisi ollut +930 891 €.

Kunnan tulee luonnollisesti myös korkosuojata lainakantansa.

Kuntataloutta on hoidettava pitkäjänteisesti, kestävästi sekä välttämällä äkkiliikkeitä. Tämä näkemys tukee myös aktiivisen maapolitiikan mahdollisuuksia. Kuntalaisten on lisäksi tiedettävä millaisia vaikutuksia kunnan vero- ja palvelumaksuilla on heidän talouteensa vuoden aikajännettä pidemmällä ajalla. 

Pitkäjänteisellä jaksotetulla taloussuunnittelulla pystyisimme paremmin turvaamaan kuntalaisten ostovoiman, jolla on suuri vaikutus myös paikalliselle elinkeinoelämälle.  Myös tonttimyynnin tukeminen edellyttää jaksottaista taloussuunnittelua. Nyt suunniteltu verojen kertakorotus tulee heikentämään kehitysmahdollisuuksia niin tonttimyynnin osalta, kuin kuntalaisten kotitalouksien osalta ja omiaan aiheuttamaan negatiivisen kierteen Siuntion kuntatalouteen.

Kristian Parviainen (sdp)