perjantai 31. lokakuuta 2014

Bad boy´s positive day

Muutaman kuukauden poliittisen rauhaiselon jälkeen Siuntiossa oli tiettävästi saada tarve hajaannusta ja eripuraa ja niinpä perinteisestä oikeasta nurkkapöydästä lähti liikeelle kummallinen mustamaalaus lappunen jokaiseen kotitalouteen.
Oudointa koko hommassa on, että demariryhmästä ei ole hyökätty millään tavalla ketään kohtaan ja kuitenkin sama taho oksentelee ajatushautomostaan mitä kummallisimpia viritelmiä demareita kohtaan.

Työkaveri pisti tekstarin heti kun hänen postilaatikkoonsa oli tämä kummallinen lappunen kolahtanut, tekstarissa luki " Pyöräilyn bad boy, keep on rollin`"

Mikä on koko sopan todellinen tarina?

Itse soppa on alkanut jo vuosia ennenkuin olen edes Siuntioon muuttanut. Kun aikanaan 2000 luvun vaihteessa suunniteltiin junaradan pohjoispuolelle Haagan omakotitalo alue ja sinne reilut 60 omakotitalotonttia oli luonnollista, että alueelle tulee tehdä myös tiet. Nykyään tehdään autoteiden lisäksi myös kevyenliikenteenväylät, vaikkakin monelle siuntiolaiselle nuo pienemmät tiet kävelijöille ja pyöräilijöille tuntuvat olevan myrkkyä.

Autotie suunniteltiin alueelta kohti Siuntiontietä ja sen rinnalle tuli myös kevyenliikenteenväylä. Vastoin muutamien siuntiolaispäättäjien vanhakantaisia ajatuksia suunniteltiin alueelta myös suorempi yhteys kuntakeskukseen rautatien eteläpuolelle. Nykypäivän liikkennesuunnitelmissa pyritään kevyelleliikenteelle rakentamaan suorempia yhteyksiä, kuin autoille. Näin kulkutapa pystytään ohjaamaan paremmin ympäristöystävällisemmäksi.

Vastustajien mielestä kevyenliikenteenväylät tulisi rakentaa ainoastaan autoteiden viereen ja tukea autoistumista.
Kuitenkin kun vertaillaan seuraavia ominaisuuksia; valmistus, infra, polttoaine (käyttö ja valmistus), kulkuneuvon valmistus ja huolto saadaan selville kunkin kulkutavan rasite matkustajakilometriä kohden.
Jalan ja pyörällä yhtä kilometriä kohden kasvihuonepäästöjä tulee 21 kiloa ja henkilöautolla 237 kiloa ( Henning and Sandersson)

Lisäksi suorilla kevyenliikenteenväylillä pyritään lisäämään turvallisuutta. Mitä lyhyempi matka, sitä vähemmän kolarimahdollisuuksia ja sitä vähemmän risteyksiä.

Haagasta saatiin puhkaistua kevyenliikenteenväylä Pohjoiselle Säästöpankintielle maanomistajan hyvällä avustuksella. Näin koulumatka ja matka juna-asemalle lyheni huomattavasti.
( Juna-asemalle: Haagankaari - Haaganmäki risteyksestä 1,6 kilometristä tasan yhteenkilometriin eli kävellen matka lyheni 7 minuuttia)

Tällä 100 metrin pätkällä on kaksi kummallisuutta. Ensin kevyenliikenteenväylälle on tehty hidastetöyssy, vaikka kunnille annetuissa ohjeistuksissa (1998) kehoitetaan juuri tälläisiä hidasteita välttämään. Toinen vielä omituisempi juttu on hidasteportit Pohjoisen Säästöpankintien päässä, joiden aukon leveys on vain 100 cm. Suomen laki kuitenkin kertoo, että polkupyörä saa olla leveydeltään 1,25cm (kolmipyörä, tavarapyörä yms). Lisäksi ohjeistuksen (1998) portit tulisi sijoittaa limittäin ja vapaatila tulisi olla nykypäivän ohjeistuksen mukaan vähintään 2 metriä (vuonna 1998 1,8m)
Tämä kesänä (kuten myös viime kesänä) olen nähnyt pienen pyöräilijän törmäävän näihin portteihin ja ikävä kyllä portit ovat sellaisella korkeudella , että 12 tuuman pyörällä ajelevan lapsen kasvot ovat juuri porttien yläputkien korkeudella.

Tässä paikassa riittäisi, että portin toinen puolisko olisi paikalla estämässä autoliiikennettä.

Käkelänkujan ja Bollstadintien välille tuli samaan aikaan toinen uusi kevyenliikenteenväylä. Tässäkin maanomistusoikeudet saatiin kuntoon hienosti, mutta sitten alkoikin ongelmat. Alunperin suunniteltu tie ja silta puron yli oli jonkun mielestä liian leveä, joten vähemmän riidan vuoksi suunniteltua väylää kavennettiin ja rakennettiin turvakaiteet, ettei kukaan tipu puroon.

Väylän ja sillan (kaiteeneen) valmistuttua tuli valitus, että koska väylä on niin kapea tulee siinä kieltää pyöräily. Virkamiehet suostuivat (typerä päätös) ja rakensivat jälleen portit . Lisäksi asennettin pyöräilyn kieltävät liikennemerkit ja myöhemmin todettiin, että kaiteilla varustettu väylä onkin hiivatin hankala talviaurattavaksi. (siitä johtuu kaiteissa olevat lukuisat aurauskaluston aiheuttamat kolhut ja kuhmut)
Jossakin valituksessa kerrottiin, että porttien asentamisenkin jälkeen nuoret pyöräilijät tulevat Haagan alueelta 40 kilometrin tuntinopeudella. Itse olen vuosikymmeniä harrastellut pyöräilyä. Maastopyöräilyä hankalissa maastoissa, soilla, vuorilla ja paikoissa missä harva viitsii edes jalan rämpiä. Lisäksi ajelen useamman tuhannen kilometrin kesän aikana maantiepyörällä. Kertaakaan en ole tuosta portti yhdistelmästä kyennyt ajamaan moista vauhtia....onneksi nuoret ovat lahjakkaita ja ammattilaiskisoissa nähtäneen lähivuosia pelkästään siuntiolaisia pyöräilijöitä.

Vuonna 2007 alkoi sitten valitusrumba seuraavasta vaiheesta eli Bollstadintien päästä suunnitellusta oikotiestä juna-aseman alikulkutunneliin. Paikalle oli muodustunut selkeä reitti ja sekä junalla matkaajat, kuin koululaiset olivat ottaneet polun omakseen.
Valituksia valitusten perään ja aika kului. Samalla asemarakennuksen omistaja vaihtui. Valtion omistama Senaattikiinteistö myi asemarakennuksen maineen yksityiselle ja tämä tuli lisämurheeksi tälle tiesuunnitelmalle. Jos tie olisi valmistunut aikanaan, ei nyt noin 20 metrin maapläntistä käytäisi nykyistä hammasten kiristystä.

Maanomistajia tulee kohdella näissä maa-aluelunastuksissa tasapuolisesti eli yhdelle ei voi, eikä saa maksaa maa-alueen arvoa suurempaa korvausta. Tässä tapaukseesa maan-omistaja kokee maa-alueensa arvon olevan huomattavasti korkempi, kuin Siuntiossa on muille maksettu. Joten kiista jatkuu ja kevyenliikenteenväylästä jäi uupumaan noin 20 metriä.
Tämäkin osuus tulee vielä valmiiksi, mutta nähtävästi se valmistuu vaikeamman kautta.

Oikeasta nurkkapöydästä minun on kerrottu toimivan vastoin kuntademokratiaa.
Miksi näin?

Koska minä on olen hoputtanut virkamiehiä toimimaan luvatuissa alkatauluissa. Viimeksi kun hoputin , niin annetusta aikataulusta oltiin jäljessä noin 7 kuukautta. Lisäksi olen vaatinut korjaamaan asema-rakennuksen luona olleen rasitetien liikennemerkin sellaiseksi, että se sallii pyöräilyn, koska toisesta suunnasta tullessa samaisella tiellä on pyöräilyn salliva liikennemerkki. Suomen liikennelaki ei oikein ymmärrä sellaisia kevyenliikenteenväyliä, jossa toiseen suuntaan saa pyöräillä ja toiseen ei.

Lisäksi olen vaatinut tekemään Käkeänkujan ja Bollstadintien väliselle väylälle (jossa silta kaiteineen ja portteineen) myös liikennemerkkimuutoksen. Alun perin siinä oli pyöräilykielto, mutta tänä vuonna hallinto-oikeus totesi tien olevan kävely- ja pyörätie, joten lain mukaan pyörätiellä on saatava ajella pyörällä.
Tämä meni sitten osittain persilleen ja lienemme Suomen ainoa kunta, joka onnistui lähettämään piirustukset oikeuteen, joissa on samassa tolpassa pyöräilyn kieltävä (ajoneuvolla ajo kielletty) ja salliva merkki (kävely- ja pyörätie) ja epäonneksi hallinto-oikeus vielä hyväksyi ristiriitaiset merkit.

Kuitenkin hallinto-oikeuden sanallinen(kirjallinen) lausunto on merkkejä painavampi lupaus väylällä pyöräilyyn.
Nyt myös aikanaan pyöräilyn estäneet portit on kunnille annettujen ohjeistus vastaiset, mutta tekninen osasto ei uskalla puuttua porttien väärään sijoitteluun. Kokevat , että on parempi olla väärin asennetut ja ohjeistuksen vastaiset portit, kuin saada valittajat kimppuunsa.

Mitä tulee sitten yksityiselle maalle  rakentamiseen ja varoitukseen, että sinunkin maasi saatetaan sosialisoida demareiden toimesta.
Siuntion valtuustossa on kokonaista 2 valtuutettua, jolla on SDP:n jäsenyys. Yhteensä valtuustossa on 27 valtuutettua ja vaikka olisin kuinka Bad Boy- niin eipä kyllä yksin riitä rahkeet teidän kuntalaisten maita sosialisoida.
Yleisenä lähtökohtana on kuitenkin, että kun liikenneväyliä rakennetaan (autoille tai pyörille/kävelijöille), niin niitä joudutaan tekemään yksityisten omistamille maa-alueille. Esimerkiksi Störsvikin kävelytie on rakennettu yksityisten maille, Kuntakeskuksesta Kirkonkylälle menevä kevyenliikenteenväyläkin napsi useiden maanomistajien maita (mm. yhden demarin). Jos paljon toivottu kuntakeskus-kantatie 51-väinen kevyenliikenteenväylä rakennetaan, joudutaan siinäkin rakentamaan yksityisten omistamalle maalle. Kunta ei omista juurikaan maata kuntakeskuksen ulkopuolella, joten ilman yksityiseen maa-aluiden lunastuksia voitaisiin lopettaa infran rakentaminen kokonaan.

Minulla ei ole mahdollisuutta lähteä jakamaan tätä tietoiskua joka talouteen ja korjaamaan sitä vahinkoa mikä oikeasta nurkkapöydästä joka kotiin lähetetty paatos on aiheuttanut.
Ikävä kyllä mustamaalaus on osunut minulle läheisiin ihmisiin ja aiheuttanut mielipahaa.

Oikeasta nurkkapöydästä kuitenkin todetaan, että sananvapaus on suurempi oikeus, kuin kiusaamisen aiheuttama harmi. Nyt ymmärrän miksi Suomesta ei saada koskaan karsittua, koulukiusaamista, työpaikkakiusaamista, eikä polittiista kiusaamista. Kiusaajilla on sanavapaus ja kiusatuilla oikeus vaihtaa koulua, työpaikkaa tai siirtyä pois politiikasta, jos ei kiusaamista kestä.

Pyöräilyn Bad Boy Krisu

lauantai 11. lokakuuta 2014

Pyörä parkkiin, osa II

Kesäkuussa käytiin läpi kunnallisia pyöräparkkipaikkoja Siuntiossa. Nyt on vuorossa yritysmaailman tarjoamat parkkipaikat fillareille.

Aloitetaan heikommista ja niitähän riittää. Suurimmalla osalla Siuntiossa operoivilla palvelualan yrityksillä ei ole joko halua tai kykyä järjestää fillareille telineitä. Mitä pienenpi yritys, sitä varmemmin pyöräparkki puuttuu ja syynä on varmaankin raha. Ehkä kuitenkin odottaisin edes näissä allaolevista paikoista löytyvät tulevaisuudessa telineen pyörille.















Eli "keskustan ostoskatu" ja vanha osuuspankin talo.












Hitusen parempaan pystyy Aktia pankki, joskin tuskin ainakaan rahasta on kiinni, etteikö pystyisi parempaan. Onhan tuo allaolevassa kuvassa näkyvä Aktian pyöräteline jo hitusen vanhanaikainen. Maastopyörän rengas siihen ei muuten edes mahdu.

Palkintosijoille pääsevät ABC-Pikkala ja Rantasipi Siuntion kylpylä. Molemmilla on uudehkot peruspyörätelineet, joskin varsinkin Rantasipiltä odottaisi parempaa panostusta pyöräparkkiin, kun yritys itse vuokraakin polkupyöriä. (alla Rantasipin parkkipaikka)

Number One, eli ehdoton ykkönen on Siuntion S-market, joka tarjoaa ainoana telineet, johon pyörän saa kiinni rungosta. Kuusi paikkainen ja sateelta suojaava katos päällä.
Kylän ainoa ensiluokkainen fillariparkki.